Sorva on sisävesikala, mutta se kykenee elämään myös rannikolla ja Ahvenanmaalla. Sorva on eteläsuomalainen kala. Sen levinneisyyden pohjoisraja kulkee kiemurrellen Vaasasta Joensuuhun. Kesällä ne viihtyvät matalissa, lämminvetisissä lahdelmissa ja oleilevat rantakasvillisuuden seassa. Talvisin ne vetäytyvät syvemmälle odottamaan kesän lämpöä.
Sorvan ruumis on korkea ja tanakka. Suu kääntyy ylöspäin toisin kuin muilla särjensukuisilla kaloilla. Pyrstö ja evät ovat kirkkaan punaiset. Nuorilla sorvilla suomupeite on hopeanhohtoinen, mutta vanhetessaan kala muuttuu messinginhohtoiseksi. Sorva on hidaskasvuinen särkikala, kuten särki . Kolmen vuoden ikäisenä sorvan pituus on vasta noin 10cm ja 8 vuoden ikäisenä vain n.20cm. Sorvat syövät kasvi- ja eläinravintoa. Pohjaeläimet, etenkin kotilot, sekä rihma- ja rakkolevä ovat niiden tärkeintä ruokaa.
Sorva kutee kasvillisuuden peittämissä lahdelmissa touko-kesäkuussa. Koiraat saapuvat rehevään matalikkoon ensin, naaraat vasta muutamaa viikkoa myöhemmin. Kutu kestää muutaman päivän, jolloin jokainen naaras laskee veteen kymmeniätuhansia mätimunia. Poikaset kuoriutuvat muutaman viikon jälkeen kudusta ja viettävät ensimmäiset elinpäivänsä vesikasvillisuuteen kiinnittyneinä.
Sorva on ruokakalana täysin arvoton. Joskus pieniä sorvia käytetään täkykaloina.
