|
Lat. Carnassius carassius
Eng. Crucian carp
 Joskus kuulee sanottavan, että ruutana säilyy talvella hengissä, vaikka kotilampi jäätyisi pohjaa myöten. Totta tästä on vain toinen puoli, sillä ruutanat ovat kalamaailman sitkeimpiä kaloja.
Suomessa elävistä kaloista karppi on ruutanan lähin sukulainen. Molemmilla lajilla on pitkä, yli 15-ruotoinen selkäevä, jollaista muilla särkikaloilla ei ole. Ruutanan erottaa karpista siitä, että ruutanalla ei ole viiksisäikeitä. Kellan- tai tummanruskeat kyljet, suuret suomut ja pitkäselkäevä ovat lajin tunnuspiirteitä.
Ruutana on sisävesikala, mutta se kykenee elämään myös miedoissa suolapitoisuuksissa Itämereen laskevien jokien lähellä. Järvissä kasvaneet ruutanat ovat huomattavasti suurempia ja korkeampia kuin lammissa kasvaneet. Kyseessä ei ole eri rotu tai laji, sillä ”lampiruutana” kasvaa järveen laskettuna nopeasti ”järviruutanan” kokoiseksi. Lammissa ruutanakannat ovat yleensä runsaammat kuin järvissä. ”Lampiruutanat” painavat yleensä alle 50g ja ”järviruutanat” 200 – 1000g. Suurimmat kalastetut ruutanat ovat painaneet lähes 5kg.
Ruutana on sitkeä selviytyjä
Talvella lampien olosuhteet ovat ankarat; ravintoa on vähän ja happea niukasti, mutta ruutanat selviävät talven yli. Ruutanoilla on poikkeuksellinen kyky selviytyä talvesta. Kesällä ne syövät hiilihydraatteja talven varalle ja varastoivat niitä maksaan. Ne kykenevät elämään talven yli syömättä lainkaan. Kun lampi jäätyy ja happea luovuttavan vesimassa pienenee, syntyy helposti happikato. Kun muut kalat alkavat kuolemaan happikatoon, ruutana pysyttelee pohjassa puolihorroksessa ja käyttää maksaansa varastoimiaan hiilihydraatteja. Haitalliset sivutuotteet ruutana muuttaa alkoholiksi ja erittää ne vereensä ”lämmikkeeksi”. Ruutanoilta on mitattu talvisin yli puolen promillen humalatiloja.
Ruutanat kutevat kesällä, kun veden lämpötila on noin 15-astetta. Lammet lämpenevät nopeammin kuin järvet, siksi kutu lammissa onnistuu useammin kuin järvissä.
Ruutana on taloudellisesti merkityksetön kala. Se maistuu usein mudalle eikä se kelpaa aina edes kissalle. Paremman puutteessa ruutanasta saa aterian sumputtamalla sitä puhtaassa vedessä.
Levinneisyys
Ruutanaa on syöttikalana siirtoistutettu tarkoituksella ja vahingossa moneen veteen ja sitä esiintyy läpi Suomen. Pohjoisimmat esiintymät ovat Kittilässä ja Sodankylässä. Yhtenäisempi esiintymisalue ulottuu Tornioon ja Paltamoon asti, mutta yleinen ruutana on vasta Keski- ja Etelä-Suomen rehevissä vesissä. Lisäksi sitä on rehevissä merenlahdissa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella Merenkurkkuun asti.
|
