Lat. Abramis brama
Eng. Bream

Hämeen maakuntakala.

Lahna on litteä ja korkea särkikala. Pienet lahnat ovat hopean hohtoisia ja suuret lahnat vivahtavat messingille. Erityinen tunnusmerkki, jonka perusteella lahnan erottaa muista särkikaloista on selvästi pidempi peräevä. Evät ovat harmaanruskeat. Lahnat tonkivat pohjasta toukkia, simpukoita ym pieneliöitä sekä myös kasveja torvimaisella suullaan imuroiden. Se kykenee imemään saaliinsa jopa 10 cm:n päästä. Se viihtyy keskisuurissa järvissä, joista löytyy syvänteitä talvehtimiseen ja matalia mutapohjaisia rantoja ruokailuun. Lahnaa kannattaakin onkia pohjan tuntumasta. Lahna kasvaa 20-50 cm pituiseksi ja painaa noin 0,5-3 kg. Suurimmat lahnat ovat olleet noin 10 kg:n luokkaa.

Lat. Rutilus rutilus
Eng. Roach

Tunnetuimpia ja yleisimpiä kaloja etenkin onkijoille ja pilkkijöille.

Särki on suurehko suomuinen, hopeanhohtoinen ja punertava eväinen kala. Muista särkikaloista sen erottaa selvimmin punaisista silmistään. Sorvan ja särjen erottaa siitä, että särjen selkä- ja vatsaevät ovat suunnilleen samalla tasolla kun taas sorvalla selkäevä on selkeästi taaempana. Särki on suomen kolmanneksi yleisin kala. Särki kukoistaa rehevissä ja kasvillisuutta pursuavissa vesistöissä. Särki syö pienempänä eläinplanktonia siinä määrin, että se lisää entisestään vesistöjen rehevöitymistä. Suurempana se syö myös pohjaeläimiä. Tiheiden särkikantojen vesistöissä särjen on tyydyttävä kasviravintoon paremman puutteessa. Särki kasvaa 10-25 cm ja painaa 50-400 grammaa. Vanhimmat särjet elävät jopa 25 vuotiaiksi.

Lat. Thymallus thymallus
Eng. Grayling

Perhokalastajien suosikki

Harjus on hopeanhohtoinen siikaa muistuttava lohikala. Siiasta sen erotta selvimmin nimensä mukaisesta suuresta ja värikkäästä purjemaisesta selkäevästään. Se on lähinnä virtaavien vesien kala, mutta sitä esiintyy myös järvissä ja itämeressäkin. Harjus syö lähinnä pohjaeläimiä ja hyönteisiä sekä pienet kalat kuten simppu ja mutu. Tavallisesti harjus kasvaa 20-45 cm ja 100-500 gr. Suurimmat harjukset saattavat olla yli 2 kg. Harjusta esiintyy vahvimmin Lapissa.

Lat. Stizostedion lucioperca
Eng. Pikeperch

Uudenmaan maakuntakala

Suomen suurin ahvenkala ja sameiden vesien virtaviivainen asukki,joka viihtyy myös rannikkovesissä. Kuha on selkäpuoleltaan vihertävän ruskea, vatsapuoleltaan hopeanhohtoinen. Ruumis on matalampi ja virtaviivaisempi kuin ahvenella. Etenkin selkäevät ovat hyvin samanlaiset kuin ahvenellakin. Pienistä, rehevistä järvistä se puuttuu,koska niiden happipitoisuus on liian pieni kuhalle. Kuhat liikkuvat yksikseen tai pienissä parvissa, kaukana kasvillisuuden peittämiltä rannoilta.

Kuha kasvaa isommaksi kuin ahven. Se painaa normaalisti 0,5-2 kg ja on 40-60 cm pitkä. Suurimmat kuhat ovat noin 10-15kg. Kuhat syövät pieninä eläinplanktoneita, mutta hieman suurempina ryhtyvä syömään pikkukaloja, kuten muutkin petokalat. Kuhan kutu ajoittuu keskikesälle.

Lat. Salmo salar
Eng. Salmon

Jokaisen kalastajan unelmasaalis. Lohi on Lapin maakuntakala ja järvilohi karjalan maakuntakala.

Lohi, kuten taimenkin, jaetaan esiintyvyyden mukaan alalahkoihin, merilohi (Salmo salar) ja järvilohi (Salmo salar m. sebago). Lohi sekoitetaan hyvin usein taimeneen. Eroina on lovi pyrstössä ja kapeampi pyrstön tyvi. Kyljissä olevia tummia täpliä ei lohella ole juuri ollenkaan kylkiviivan alapuolella ja sen suupieli ei ulotu silmän taakse kuten taimenella.

Merilohi voi kasvaa hyvinkin suureksi. Se syntyy joessa ja siirtyy mereen noin 2 vuoden iässä kasvamaan. Mereen päädyttyään poikaset alkavat syömään pohjaeläimiä, mutta pian myös itseään pienempiä kaloja. Meressä se kasvaa kahdesta neljään vuotta, jonka jälkeen se siirtyy jokeen kutemaan. Kutuasuisena sen väritys muuttuu hopeakylkisestä kellertäväksi, vatsastaan punertavaksi ja uroslohen alaleukaan syntyy koukku. Lohi painaa 4-20 kg, mutta voi kasvaa jopa 40 kiloiseksi. Pituudeltaan lohi on 70-150 cm. Lohi on itämeren arvokkain saaliskala.

Järvilohi on uhanalainen lohen alalaji. Se lisääntyy luontaisesti vain Lieksan- ja Pielisjoessa (Vuoksen vesistöalue). Sen elämänkierto on samankaltainen kuin merilohella. Sen kasvu on hitaampaa ja sen paino ylittää vain harvoin 10 kg.