Pääministeri Matti Vanhanen on lupautunut Helsingissä 19.–20. toukokuuta järjestettävän suuren kalastusviikonlopun suojelijaksi. Pääkaupungissa kisataan tuolloin perinteiset Kalamaraton- ja Stadionki -kilpailut.

Jo seitsemättä kertaa järjestettävä Kalamaraton kestää täydet 24 tuntia ja siinä tavoitellaan saaliiksi mahdollisimman monta eri kalalajia 2–3 kisaajan joukkuein. Sallittuja pyyntivälineitä ovat onki, virveli, pilkki ja perho.

Viime vuonna voittajajoukkue Symbioosin kalakerho sivusi kisaennätystä pyydystäen saaliikseen 21 kalalajia. Kaikkiaan kisassa saatiin 27 lajia. Kisahistorian yleisimpiä lajeja ovat ahven, särki, kiiski, pasuri, salakka ja silakka. Harvinaisempia kisassa saatuja lajeja ovat mm. hopearuutana, mustatokko, törö ja suutari.

Kalamaraton laajenee ensi vuonna myös Kotkaan, jossa on tarkoitus järjestää sama kisa samaan aikaan samoin säännöin.

– Kalamaratonin viehätys on siinä, että joukkueen pitää osata olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeiden välineiden kanssa. Kilpailu on opettanut kalastamaan sellaisia lajeja, joita aiemmin ei ole arvostettu, tapahtuman järjestäjän Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran puheenjohtaja Jukka Halonen sanoo.

Kalamaraton alkaa ja päättyy Helsingin Mustikkamaalle. Siellä kisataan sunnuntaina 20.5. myös kaiken kansan Stadionki-tapahtuma. Helsingin kaupungin liikuntavirasto vauhdittaa onkijoiden pyyntimahdollisuuksia kirjolohi-istutuksin. Stadiongessa on mahdollisuudet todella suuriin saaliisiin – viime vuoden voittaja Tommi Vuorio sai saaliikseen huikeat 40 kiloa kirjolohta!

Suomalaisilla on aiempaa vapaammat mahdollisuudet kalastaa Pohjois-Norjassa. Ulkomaisia kalastajia pitkään rajoittanut viiden kilometrin sääntö on poistettu. Aiemmin ulkomaalaisten piti pysytellä viiden kilometrin sisällä tiestä, mutta nyt esimerkiksi pilkkijät voivat matkustaa niin syvälle sisämaahan kuin tuntoa riittää.

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalataloustarkastaja Kare Koivisto ei kuitenkaan usko, että kalastussääntöjen muutos saa Suomessa mitään suurta ryntäystä aikaan Norjan vesille.
- Tuskin se kovin paljon intoa lisää. Siellä on niin paljon järviä viiden kilometrin säteellä tiestä, ettei useimpien tarvitse kauemmas mennä. Ehkä se jonkin verran lisää kiinnostusta, Koivisto sanoo.

Muutos johtuu siitä, että Norjan valtion maiden hallinto on siirtynyt Finnmarkissa paikallishallinnolle. Finnmarkseiendommen / Finnmarkkuopmodat (Fe-fo) hallitsee nykyään 96 prosenttia läänin kalastusoikeudesta. Tämän muutoksen myötä vanhat vyöhykerajat on poistettu kokonaan.

Lähes kaikille Finnmarkin läänin sisävesille pääsee, kun lunastaa sisävesikalastusluvan. Alle 10-vuotiaat ja yli 67-vuotiaat eivät tarvitse minkäänlaista lupaa, ei edes Norjan valtion kalastuksenhoitomaksua. Nykyään lupia voi lunastaa myös internet-sivulta www.inatur.no . Kolmen päivän lupa maksa 200 kruunua hengeltä ja 300 kruunua perheeltä. Viikkolupien vastaavat hinnat ovat 400 kruunua ja 500 kruunua. Netin kautta maksaessa pääsee vähän halvemmalla.

^{Lähde: Kalatalouden keskusliitto}

Kalapakki.fi avautui 7.5.2007.