Istutetut lohenpoikaset viihtyvät huonosti syvien patoaltaiden virtapaikoilla. Merilohien liikkeitä on tutkittu Oulujoella uudenlaisella tutkimusmenetelmällä, ruotsalaisella sähkökalastuslautalla, jonka avulla voidaan kerätä kaloja entistä kattavammin jopa 2,5 metrin syvyydestä.

-Alustavien tulosten perusteella voidaan olettaa, ettei merilohi viihdy joessa pääuomalla, sanoo tutkija Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

Hänen mukaansa tutkimuslautan haaviin voisi jäädä korkeintaan yksivuotiaita lohenpoikasia, sillä tätä vanhemmat poikaset ovat jo lähteneet merivaellukseen.

Lautan avulla on saatu uutta tietoa lohitutkimukseen. Aiemmin on tiedetty, että lohet elävät 1-1,5 metrin syvyydessä, mutta uusimpien tietojen mukaan ne voivat elää paljon syvemmissäkin vesissä.

Sähkökalastuslautta lamauttaa kalat

Tutkimus liittyy hankkeeseen, jolla pyritään palauttamaan merilohet Oulujokeen ja Petroskoin kaupungin läpi virtaavaan Lososinkajokeen.

Sähkökalastuslautan toiminta perustuu kantavalle alustalle rakennettuun sähkökalastusyksikköön, joka voi toimia eri tyyppisillä virtavesialueilla.

Voimakas sähkökenttä lamauttaa lautan läheisyydessä olevat kalat, jotka otetaan haavilla kiinni. Kalojen pituus, paino ja ikä määritellään ennen kalojen laskemista takaisin veteen.

Alueen kalaston tilaa voidaan arvioida saatujen tulosten perusteella. Tertsusen mukaan menetelmä ei ole vieläkään täysin kattava, mutta se on luotettavampi kuin aikaisemmin käytetyt menetelmät.

Suomen maajoukkue voitti perhokalastuksen MM-kilpailussa pronssia. Henkilökohtaiset mitalit karkasivat ulkomaille. MM-kilpailujen viimeiset kilpailujaksot kalastettiin maanantai-iltana Kemissä ja Simojoella.

MM-kilpailun kaksi ensimmäistä kilpailupäivää antoi odottaa hyvää suomalaismenestystä. Jukka Levänen ja Olli Toivonen nousivat hyvillä saaliillaan kilpailun kärkipaikoille. Suomen maajoukkue oli maanantain kilpailuun lähdettäessä toisena vain muutaman pisteen päässä johtavista ranskalaisista.

Maanantaina suomalaiset eivät onnistuneet kalastuksessa riittävän hyvin noustakseen kultamitaleille. Erittäin tasaisen kilpailun lopulla ranskalaiset kasvattivat edelleen johtoaan ja myös tsekit päihittivät suomalaiset.

Joukkueiden MM-kulta matkaa Ranskaan ja hopea Tsekin tasavaltaan. Ranska olikin Suomen lisäksi yksi kilpailun ennakkosuosikeista.

Suomen joukkueessa kalastivat Jukka Levänen, Petri Virolainen, Markus Tandefelt, Jouni Neste ja Olli Toivonen. Varamiehenä toimi Harri Hytönen, managerina Tero Mäntylä ja kapteenina Mika Vainio.

Ykkössija Puolaan
Henkilökohtaisen kilpailun voitti puolalainen Marek Walczyk. Hopeamitalistiksi ylsi ranskalainen Eric Lelouvier. Tsekin tasavallan Antonin Pesek voitti pronssia. Paras suomalainen Jouni Neste ylsi sijalle 12.

Kilpailussa saatiin saaliiksi yhteensä 1297 hyväksyttävää kalaa. Simojoesta saatiin saaliiksi noin 50 taimenta ja yli 1000 harjusta. Veitsiluodon Kalapaikan saalis oli enimmäkseen kirjolohta, jota saatiin yli 200 kappaletta. Kaikki kalat vapautettiin mittauksen jälkeen. Kilpailijat pitivät saaliita aika hyvinä. Järven saalisvarmuus sai erityistä kiitosta. Simojokeen oltiin tyytyväisiä muutamia koskia lukuun ottamatta.

Läpi tapahtuman jatkunut hyvä sää mahdollisti onnistuneen kilpailun läpiviennin. Muutamia sadekuuroja lukuun ottamatta ulkomaiset vieraat saivat nautiskella auringon paisteesta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan alle puolet maksuvelvollisista vapaa-ajankalastajista on maksanut kalastuksenhoitomaksun. Myös läänikohtaisen viehekalastusmaksun ilmoittaa maksaneensa kaksinkertainen joukko maksusuorituksiin verrattuna.

Kalastuksenhoitomaksuja suoritetaan vuodessa noin 300 000, kun maksuvelvotteisia vapaa-ajankalastajia arvioidaan olevan lähes 700 000. Jos kaikki maksamattomat kalastajat olisivat maksaneet edes viikkomaksun, siitä olisi tullut 2,3 miljoonaa euroa nyt kertyneen 5,5 miljoonan lisäksi.

Osa vapaa-ajankalastajista tuntee kalastusmaksuja koskevat säännöt huonosti, ja sekoittaa keskenään eri maksujen ja jokamiehenoikeuden tarjoamat kalastusoikeudet. Tietoa maksuasioista saadaan yleisemmin lähipiiristä, kuin virallisten lähteiden tai median kautta.

Yleistä on myös, että vapaa-ajankalastajat eivät koe tarvitsevansa tietoa kalastusmaksuista, eivätkä siksi hanki sitä mistään. Tähän varmasti vaikuttaa, että maksut eivät koske kaikkia kalastajia ja kalastuksen muotoja.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan kalastusmaksujen maksaminen on vähentynyt, vaikka kalastusharrastukseen yleensä ollaan valmiita käyttämään rahaa. Erilaisia maksullisia kalastuspalveluita käytti joka viides kalastanut henkilö. Yleisimmin maksullisia kalastuspalveluita käyttivät yksinäiset miehet ja aikuiset pariskunnat.

Kalastuksenhoitomaksu pitää suorittaa, jos on 18–64-vuotias ja harrastaa muuta kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista. Koko vuoden maksu on 20 euroa ja 7 vuorokauden maksu on 6 euroa. Samat ikärajat koskevat myös läänikohtaista viehekalastusmaksua.

Kesämökkikausi on aluillaan ja runsaat 800 000 kansalaista suuntaa lähes puolelle miljoonalle maamme vapaa-ajanasunnolle. On hyvä muistaa, että kalastuslupien tulee olla kunnossa.

Kesämökkiläisistä yli puolet harrastaa kalastusta ja vapaa-ajankalastuksen profiilitutkimuksen mukaan Suomessa kalastuspäivistä 50 prosenttia vietetään kesämökin läheisyydessä. Vapaa-ajanasunnon läheisyydessä verkko ja katiska ovat onkimisen ohella tärkeimpiä pyyntivälineitä. Tilastojen mukaan valitettavan monilta jää kalastuksessa tarvittavat maksut ja luvat lunastamatta.

Kesämökkiin kuuluu yleensä tilan osuus yhteisiin kalavesiin. Tämä antaa osakkaana jokamiehenoikeutta laajemman kalastusoikeuden osakaskunnan yhteiselle vesialueelle.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat mökkivesillä kaikille maksuttomia jokamiehenoikeuksia, joista poikkeuksen tekee vain lohi- ja siikapitoisten vesien koski- ja virtapaikat sekä viranomaispäätöksellä kielletyt erityiskalastuskohteet.

Muuhun kalastukseen kuin onkimiseen ja pilkkimiseen tarvitsevat 18–64-vuotiaat aina kalastuksenhoitomaksun. Maksu on 20 euroa kalenterivuodelta tai 6 euroa 7 vuorokauden ajalta ja se maksetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille 166030-1011496.

Virvelöintiin tai uisteluun yhdellä vetouistimella, jossa voi lisäksi olla painouistin tai syvääjä, tarvitsee 18–64-vuotias läänikohtaisen viehekalastusmaksun tai paikallisen osakaskunnan tai kalastusalueen luvan. Useammalla vieheellä ja vavalla tapahtuvaan vetouisteluun tarvitsevat kaikenikäiset aina paikallisen vesialueen omistajan luvan.

Pyydyskalastukseen verkoilla, katiskoilla jne. tarvitaan aina kalaveden omistajan lupa. Kesämökkiläinen saa osakkaana ainakin yhden yksikön tilan vesiosuuteen perustuvana. Useimmat osakaskunnat myyvät pienosakkaille myös lisäyksiköitä. Myytävien pyydysyksiköiden hinnat ja määrät vaihtelevat eri osakaskunnissa. Parhaiten paikalliset pyydysluvat ja -määräykset selviävät osakaskunnan puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Joillakin järvillä kalastusalue tai useampi osakaskunta yhdessä myyvät pyydyskalastukseen laajempaa yhteislupaa.

Kalastusmaksut voi suorittaa internetin välityksellä sivulta www.mmm.fi .

Läänikohtainen viehekalastusmaksu
Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa/kalenterivuosi tai 6 euroa / 7 vuorokautta ja se maksetaan kalastuslääneittäin Nordean tilille seuraavasti:

Katiskaan uinut oranssi ahven hämmästytti kuusankoskelaiset Jukka ja Marketta Taiposen perusteellisesti.

-Vaimoni luuli ahventa ensin kuolleeksi sen värin takia. Mutta se sätki pontevasti, Jukka Taiponen kertoo.

-Ahven näytti kultakalalta, kaikki muut ahvenet olivat normaalin värisiä.

Ihmeahven nousi Taiposten mökkirannasta Saimaalta, Joutsenon Mietinsaaresta muutama viikko sitten. Vedet ovat niillä seuduin puhtaita, vaikka Imatran ja Joutsenon paperi- ja sellutehtaat jymisevät lähellä.

-Laskimme "kultakalamme" kuvanoton jälkeen takaisin Saimaaseen. Muut söimme, Taiponen kertoo.

Kalatalouden lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta sanoo, että oranssit ahvenent ovat harvinaisia, mutta eivät tavattomia.

-Niitä tavataan vesistöissä, joissa uitetaan puita. Uittopuista liukenevat aineet ärsyttävät kalan ihoa, ja se muuttuu porkkananväriseksi, Marjomäki kuvaa.

Marjomäen mukaan värimuutoksia tutkittaessa on havaittu mielenkiintoinen ilmiö:

-Kun oranssi kala on sirretty toiseen vesistöön, sen väri palautuu normaaliksi parissa viikossa.

Marjomäen mukaan oranssius ei ole sairaus. Väriahvenen voi syödä normaalisti.

^{Lähde: Ilta-sanomat 04.06.2007 // Kuva: Jukka Taiponen}