Buster-jerkistä tunnettu CWC Ab tuo pohjolan markkinoille Amerikassa käsitehdyn Buster-tail hybridijerkin. Jigipyrstöllä varustettu uutuus toimii jerkatessa ja alaspäin vajotessa. Juuman rinteisiin vajonneet hauet tulevat syksyn aikana arvioimaan uutuuden toiminnan.

Lisätietoa: http://www.cwcab.com

^{Lähde: Suomen Haukiseura // Kuva: CWC Ab}

Taas on se aika vuodesta, kun Kuusamon Uistin paljastaa odotetun uutuutensa. Vuosiuistin 2008 on taottu Lätkän pohjille.

Kuusamon Uistin on toiminut jo 41 kalamiesten riemuksi ja on noussut Suomen suurimmaksi metallisuistinten valmistajaksi. Vuosiuistimesta Kuusamon Uistin on saanut vuosien varrella supertuotteen, jota kaikki eivät taida raaskia edes heittää veteen. Monta juhlauistinta löytyy kirjahyllystä tai takan päältä koskemattomana.

Tosin niitäkin tarinoita riittää runsaasti, että juhlauistimet antavat erinomaisesti kalaa.

Ensi vuoden juhlakalun pohjat ovat Lätkästä, joka tunnetaan perinteisenä suurkalojen vieheenä. Lätkä ruskakuviointi välkehtii vedessä aidon pikkukalan kylkeä muistuttaen ja saa kalan näin iskemään. Lätkä on valmistettu vuosikymmeniä vanhan perinteen mukaan.

Vuosiuistinten parhaiden perinteiden mukaan myös juhla-Lätkässä on 24 karaatin kultaus. Samojen perinteiden mukaan sitä on tarjolla kolmessa eri koossa.

^{Lähde: Kuusamon Uistin // MTV3 Kuva: Kuusamon Uistin Oy}

Muikun pyyntikausi on pian parhaimmillaan. Niin ammattikalastajien kuin vapaa-aikanaankin kalastavien silmissä siintää juuri nyt kuva pyydyksistä, joihin ui mätiä pullollaan olevia muikkuja. Kutuaikaan naarasmuikun painosta jopa kolmannes voi olla mätiä.

Muikku kutee syksyllä vesien viilennyttyä noin 5-7 asteeseen. Keski-Suomen ja Saimaan alueen pienemmissä järvissä tuo aika on juuri käsillä ja osaava kalastaja voi saada lähipäivinä hyviä saaliita. Suurimmilla selillä kuten Päijänteellä tai Suur-Saimaan alueella paras aika on vasta edessä, koska suuret vesimassat jäähtyvät hitaammin.

Mätimuikkua pyydetään pohjalta. Muikun kutualueet sijaitsevat syvänteiden läheisyydessä olevilla matalikoilla. Kutu tapahtuu tavallisimmin noin 6-8 metrin syvyisillä alueilla, mutta kutukaloja voi löytyä myös jopa aivan matalasta vain 2-3 metrin syvyisestä vedestä, kertoo toiminnanjohtaja Ilkka Janhonen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Janhosen mukaan paras pyyntiväline mökkiläiselle on pohjaverkko. Parhaaseen pyyntiaikaan verkon voi laskea päivälläkin ja käydä kokemassa muutaman tunnin kuluttua.

Etelä-Saimaalla muikkua troolaava ammattikalastaja Jari Häkkinen on myös mätimuikun perässä. Ammattikalastajalle muikun mäti merkitsee mukavaa lisätuloa normaaliin tilipussiiin. Häkkisen mukaan mätimuikkua on hänen vesillään tänä vuonna heikommin kuin viime vuonna. Saimaan muikku on pääasiassa pienikokoista eikä vielä tänä vuonna kutevaa vuosiluokkaa.

Lähde:

^{Lähde: Kalatalouden Keskusliitto}

29.8.2007 järjestettävän Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana on LÄHIKALA. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on kertoa lähivesiltä pyydetyn kalan terveellisyydestä ja kalan kestävästä käytöstä. Kestävään käyttöön kuuluu olennaisena osana se, että tuotetta ei kuljeteta maapallon toiselta puolelta. Tähän liittyen tämän vuoden tapahtumissa tutustutaan myös ammattikalastukseen.

Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään aina elokuun viimeisenä keskiviikkona, tänä vuonna 29.8. Tällä hetkellä järjestelyt ovat käynnissä 34 paikkakunnalla, mutta pienempiä tapahtumia järjestetään myös muilla paikkakunnilla. Valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Helsingissä kalaisan Vanhankaupunginkosken suvannon rannalla.

Valtakunnallisen Kalastuspäivän järjestävät yhteistyössä Eduskunnan Kalakerho, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat Kuusamon Uistin, Kojamo-uistin, Rapala, ERÄ-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.

Vuonna 2006 järjestetyn ensimmäisen Valtakunnallisen Kalastuspäivän tilaisuudet keräsivät yli 16 000 osanottajaa noin 40 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia ja nuorisoa.

Lisätietoja tapahtumasta:
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net )

^{Lähde: Kalatalouden Keskusliitto // Kuva: Kalatalouden Keskusliitto}

Kalatalouden Keskusliitto kehottaa verkkokalastajia merkitsemään verkkonsa mehukanisterin tai tenttupullon sijasta kunnon merkkilipulla. Uistelijat tarttuvat uistimineen helposti huonosti merkittyihin verkkoihin. Seurauksena on menetettyjä uistimia, revenneitä verkkoja ja paljon turhaa porua. Joskus huono merkintä aiheuttaa vakavaa henkilövahinkojen vaaraa.

Kalastussäädökset puhuvat eri yhteyksissä pyydyksen "selvästä merkistä". Kalastusasetuksen mukaan selvänä merkkinä pidetään vähintään puolitoista metriä veden pinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliömuotoista vähintään 30 senttimetriä korkeaa ja leveää lippua. Lipun käyttäminen ei kuitenkaan ole aina pakollista.

Pakolliseksi lipun käyttö on määritelty pinta- tai pinnan läheisyyteen ulottuvissa ankkuroiduissa pyydyksissä. Ankkuroidussa pintapyydyksessä lippu laitetaan aavan veden puolelle. Lähempänä rantaa oleva pää saa olla liputta. Rannan puoleisen pään merkintä lisää pyydyksen sijainnin hahmotettavuutta, varsinkin kun molemmat liput ovat samannäköisiä. Ajosiima ja -verkko on merkittävä molemmista päistään kaksoislipulla ja jos tarve vaatii, niiden väliin on laitettava tavallisia lippuja helpottamaan pyydyksen suunnan havaitsemista.

Onnettomuustapauksen yhteydessä, kun pyydykseen on törmätty ja siitä on tullut veneilijälle vahinkoja, on todennäköistä, että huonosti merkityn pintapyydyksen asettajasta tulee helposti rytäkän maksumies, korostetaan Kalatalouden Keskusliitosta. Asia muuttunee muuksi vain silloin, jos on selvää näyttöä tahallisuudesta, ruorijuoppoudesta, liian suuresta tilannenopeudesta tai vastaavan tasoisesta muusta syystä.

^{Lähde: Kalatalouden keskusliitto // Kuva: Kalapakki}